IMG_1986%20%281%29.jpg

Jarkko: "Mikä VITTU nyt on vialla!"

"Minä yritin puhua sun kanssa siitä ongelmasta, ettei me tehä mitään. Sinun kanssa ei voi puhua. Sinä tulkitset kaiken ihan väärin. Sinä kuulet vain, mitä haluut kuulla."

"Lopeta tuo muumiona oleminen. Puhu!"

"Sulla ei oo mitään syytä itkeä. Tuo on ihan turhaa. Lupaa mulle, ettet murehdi, kun se on ihan turhaa."

"Lupaa."

"Lupaa."

"Lupaa."

"Mun täytyy nyt lähteä. Minä rakastan sua."

"Mun on nyt lähettävä."

"Minä lähen nyt."


Kuulen juoksuaskeleet alas portaita. Ovi on sepposen selällään. Paiskaan sen kiinni niin, että koko rappukäytävä kaikuu rämähdystä. Vedän varmuuslukon kiinni vapisevin sormin. Kuulen, kuinka ulko-ovi käy. Hän on ulkona, mennyt, kohta jo kaukana. 

Salome katsoo minuun suurin silmin."Salome, jos miulla ei ois siuta. Jos miun ei ois pidettävä siusta huolta."  Otan sen syliini. Nukumme kolme tuntia. Näen unta Jarkosta. Näen unta lapsuudenystävästäni Ninasta. Näen unta maailmanpyörästä, joka lentää.