pullopostia.jpg

Katsoin Yle Areenasta toisen osan sarjasta "Pullopostia lapsuudesta". Ohjelma alkoi sanoilla: "Tässä maassa on kaksi miljoonaa alkoholistin läheistä." En siis ole yksin.

Isällä on ollut nyt pitkä juomaton kausi, joka on kestänyt jo monta kuukautta.

Kun pullo on poissa, niin tyhjiö pitää täyttää jollakin. Isän tapauksessa ajankäyttöä hallitsee nykyisin Facebook. Tämä on totta kai pienempi paha, mutta paha kuitenkin. Iskä on Facessa monta tuntia illassa. Hän ei mitenkään seulo kaveripyyntöjä, vaan kaikki kelpaavat kaveriksi (entisen työkaverin vaimo, nuoruusaikojen tuttava jne). Hän käy lukemassa ja kommentoimassa kaikkea mahdollista, ja vaanii sitten kiihkeästi, vastataanko kommentteihin. Jos kukaan ei vastaa, hän ärtyy. Hän ärtyy jokatapauksessa istuttuaan pitkään koneella. Toissapäivänä hän pyysi äitiä katsomaan jotain ruudulta. Äiti keskeytti omat tekemisensä, meni katsomaan ja huomautti, että huoneessa oli kuuma. Iskä raivostui yhtäkkiä aivan silmittömästi ja alkoi huutaa ja räyhätä.

Olen miettinyt, että iskän pakonomainen suhtautuminen someen on hyvin samankaltaista kuin alkoholismi. Ehkä jos on alkoholisti, niin on samalla altis koukuttumaan epäterveesti muuhunkin.