IMG_2887.jpg

En ole kirjoittanut niin pitkään aikaan, etten tiedä mistä aloittaa. Kesän viimeisinä viikkoina onnistuin totisesti sotkemaan asioita.

Yhtenä uneliaana iltapäivänä heinäkuun lopussa vastasin tuntemattomaan numeroon. "Moi, täs on Jari. Tunnetko?" Ääni oli tuttu, hieman käheä ja huvittunut. Tajuntani läpi kuvasteli sekunnissa sata välähdyksenomaista muistoa. Kun selvisin häkellyksestäni, meillä oli ihan vapautunut juttutuokio. Jari muisti elämästäni hämmästyttävän useita yksityiskohtia. Puhuimmeko me sinä iltana todella niin paljon? Minulle se yö oli niin dramaattinen ja kohtalokas, että olen unohtanut  normaalit jokapäiväisyydet. Kun Jari sitten pyysi minua ulos, selitin asiat vähän paremmin kuin Jamille pari päivää aikaisemmin. (Tai niinhän minä luulin). 

Sitten palasin huoneeseeni, jossa Jarkko odotti minua. Istuin hänen syliinsä ja vapisin. En halunnut valehdella enää yhtään  ja kerroin, että soittaja oli sama poika, jonka kanssa olin silloin, kun meillä oli riita tai tauko viime kesänä.  Jarkko läimäytti huoneeni oven kiinni. Ovi paukahti niin rajusti, että säpsähdin. Hän katsoi minua silmiin lähes itkien. "Mitä sie sanoit sille? Mitä sie sanoit!"

Miksi minun piti taas loukata häntä?