Aina kun vilkaisen peiliin, näen tuollaiset välkkyvät silmät ja säteilevän hymyn. Olen niin hyvilläni tänään, että suorastaan hyrisen. Sydämessäni vapisee ja minun on vähän väliä huokailtava. 

Tapasin eilen Tuomaksen. Kaupungilla, yöllä. 

Olin Tiinan ja Anun kanssa, Leena oli hommannut meille lonkkupullot. Näimme paljon tuttuja, ja oli kivaa. Anu huomasi viime perjantaisen ihastuksensa ja Tiina tapasi rallikuskin Tampereelta. Seurasimme juuri tamperelaisia, kun Tuomas tuli kulman takaa vastaan. Hän oli vähän humalassa ja halasi meitä kaikkia tervehdykseksi. Puhuimme kaikenlaista, kerroimme miten kesä on mennyt. Tuomas katsoi minua koko ajan silmiin ja hymyili. Kaikki sanomattomat sanat välillämme - minusta tuntui kuin olisin voinut lukea ne hänen katseestaan. 

Anu ja Tiina kirkuivat naurusta myöhemmin: "Näitsie miten se kattoi Niinaa! Niin kuin nälkäinen kissa!"

Tuomas pyysi meitä tänään kaupungille. Voi että, minun on päästävä! Kunpa Anu ja Tiina voisi tulla!