p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4iskukka2.jpg

Ei elämä onneksi ole pelkkää parisuhdekriiseilyä. Muutakin on meneillään, isojakin asioita ja jopa elämänvalintoja. Pitkin talvea kypsyttelin ajatusta kauppakorkeakoulusta, ja sinne päätin myös lopulta hakea. Opiskelussa viehättää suuntautumisvaihtoehtojen paljous: juridiikkaa, kieliä, matematiikkaa, sosiologiaa, markkinointia, laskentaa. Hankimme pääsykoekirjat yhteiseksi kahden lukiokaverin kanssa ja vaihdamme kirjoja viikon välein. Tällä hetkellä pöytäni kulmalla lepää Yrityksen taloushallinto tänään, ja viime viikolla viehätyin kansantaloustieteestä.

Vaikka olisin voinut hakea kotikaupunkiin, niin ensisijaiseksi valinnakseni päätyi kuitenkin toinen kaupunki. Siellä on perinteikäs koulu, ja minulla on aina ollut paikkakunnasta positiivinen mielikuva. Mitään siteitä kyseiseen kaupunkiin ei ole: olen käynyt siellä kerran 12-vuotiaana, ja se sijaitsee aivan toisella puolella Suomea. Kotikaupungissa opiskeleminen ja asuminen olisi sekä halvempaa että monin tavoin helpompaa, ja koulussa olisi jo valmiiksi kavereita ja tuttuja (molemmat pääsykoekirjakaverini hakevat tänne). Rohkeus ja heittäytyminen eivät ole mitenkään luontaisia ominaisuuksiani, mutta olen kehittänyt itsenäistymisen kaipuun. Tällä hetkellä olen valmis ratkaisuihin, valmis hyppäämään korkealta syvään veteen. Haluan pois, haluan kokeilla siipiäni, haluan jotain uutta.