IMG_2001.jpg

Otimme kissanpennut Marian kanssa samasta pentueesta. Marian Diiva on veikeä, pieni olento ja kirjava kuin syksyn ruska. Sen takatassut ovat keltaiset, toinen etutassu on kirkkaanmusta ja toinen valkea. Diivan naaman vasen puoli on musta ja oikea vaaleankeltainen, ja jopa nenännipukka on puoliksi musta. Maria väittää pentuaan värivirheiseksi, mutta hellästi. Sillä Diiva on kaunis kissa: suurisilmäinen, siro ja väritykseltään kuin impressionistin siveltimestä. 

MInun kissani nimi on Salome. Se on oikea pieni kaunotar. Se on kullankeltainen kuin leijona, selästä punaruskeaan taittava ja kyljistä valkearaitainen. Tassut ja vatsa ovat puhtaanvalkoiset ja nenä ja varpaat ruusunpunaiset. Sen silmät ovat vielä aivan orvokinsiniset. Tiedän, että silmien väri muuttuu.

Rakastan Salomea jo aivan ylitsevuotavasti. Se on energisen riehakas ja utelias, mutta silti suloisen luottavainen. Se on sylissäni aina kun sitä väsyttää ja lähelläni koko ajan. Se makaa puoliunessa harteillani, kun opiskelen. Se istuu kylpyammeen reunalla, kun olen suihkussa. Se nukkuu rintani päällä öisin ja kehrää pimeän ja yksinäisyyden pois. 

Salomesta olen nyt vastuussa. Siinä on jotain pelottavaa ja lopullista, mutta myös voimaannuttavaa. Minun pitää jatkossa aina ajatella myös Salomea ja toimia niin, että sillä on hyvä olla. Minkähänlaista se sitten on, jos saa ikinä lapsia?