Etusivu
|
Selaa
blogeja
|
Rekisteröidy
Kirjaudu
×
×
×
×
Hakutulokset
16 hakuosumaa
Kotiinpaluu
Isä on ollut kuntoutushoidossa kuukauden. On vaikeaa arvailla, millainen hän nyt on. Puhelimessa hän on kuulostanut terveeltä, energiseltä ja toiveikkaalta. Hän on tehnyt paljon päätöksiä. Mutta pää...
20.10.2019 | Kommentteja 2 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
Kukaan ei puhu ääneen. Kukaan ei naura.
Olen ollut kauhean yksin. Olen ollut niin omissa oloissani, etten ihmettelisi, vaikka olisin muuttunut näkymättömäksi. Viihdyn töissä. Minua ei haittaa jäädä vähän työajan ylitse. Ainakaan ei tarvit...
13.07.2019 | Kommentteja 1 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
Kesä on nyt ja niin riipaisevan lyhyt
Voi levottomuutta! Yritimme viettää muutaman koti-illan. En kestänyt olla yksin ja paikoillani hetkeäkään. Toissapäivänä iltapäivä venyi kuin makunsa menettänyt purukumi; lopulta sain äidin suostute...
15.07.2018 | Kommentteja 0 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
Kympin nörttitytön ihanat juhlat
Ylioppilasjuhlani. Päivä oli yksi alkukesän kylmimmistä ja tuulisimmista, mutta silti täynnä kesäkuun kuultavaa valoa, valkoisia kukkia kuohuvia omenapuita, heleää vehreyttä, linnunlaulua. Kun olin ti...
07.06.2017 | Kommentteja 0 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
Puhumisen sietämätön vaikeus
Ihan kuin perhe pelkäisi minua ja onnettomuuttani. Meillähän ei ole tapana keskustella vakavista asioista, ja nyt kukaan ei tiedä, mitä minulle sanoa. Isä kuppelehtii ympäriinsä ja puhuu ylettömän l...
25.03.2017 | Kommentteja 2 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
Maan korvessa kulkevi
Puolittain jo ajattelen tätä uutta keskustan katua kotikatuna. Vanhat lehmukset kurottavat ryhmyisiä oksiaan kadun yli. Lumesta raskas oksisto muodostaa tunnelin, joka katuvalojen hohteessa hehkuu l...
13.11.2016 | Kommentteja 0 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
Pelastunut perhe
Kuinka outoa meidän perhe-elämämme on. Hyvä päivä tulee, kun sitä vähiten odottaa. Mykän, välistä sanoiksi kuohahtavan, myrkyllisen vihan jälkeen vain heräämme uuteen aamuun. Minä Jarkon lohduttaman...
24.06.2016 | Kommentteja 0 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
En paranekaan?
Äitin työkaveri Minna tuli käymään ja halusi katsoa jalkaani. Hän on koulutukseltaan fysioteraupeutti ja oli kuullut turvotuksestani. Äiti ja Minna keskustelivat joistain Minnan potilaista, jotka ei...
12.05.2016 | Kommentteja 0 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
Äänettömiä sanoja
Minulla oli uskomaton hiihtoloma Jarkon kanssa maalla Jarkon ukin luona. Kävelimme jään yli saareen talviselle nuotiolle ja vietimme taas hauskan illan Jennan ja Aleksin kanssa. Pitkiä, intohimoisia...
11.03.2016 | Kommentteja 0 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
Valsseja, juoruja, kiellettyjä hedelmiä
Minulla on harmaa neule, villasukat ja tukka löysällä letillä. Istun omassa huoneessani sohvalla teekupin kanssa ja tiedän, että pitäisi vielä lukea saksaa. Mutta en millään viitsisi palata tasaisee...
24.02.2016 | Kommentteja 0 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
Pientä flirttiä vanhojen tansseissa
Kukaan ei enää voi ajatella mitään muuta kuin vanhojen päivää, vaikkakin monet ovat siihen melko kyllästyneitä. Minulla ja parillani Makella sujuu tanssi tässä vaiheessa niin hyvin, ettemme enää las...
17.02.2016 | Kommentteja 0 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
Kulissit kunnossa - elämä ei
Olen viettänyt useita lauantaipäiviä tänä syksynä kirjaston lukusalissa. Pakon edessä pystyn lukemaan kotona. Mutta esimerkiksi fysiikka on jo liikaa, jos kotona on täysi sota käynnissä. Ja viime ai...
01.11.2015 | Kommentteja 1 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
Runaway
Äiti ja isä alkoivat tänään tapella heti aamusta. Kotielämä on viime aikoina ollut tätä: riitelyä, ahdistusta ja avutonta loukkuunjäämisen tunnetta. Omaa elämää ei voi hallita eikä pakoonpääsyä ole....
06.06.2015 | Kommentteja 2 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
Kolmet lakkiaiset ja school's out
Eilen oli lakkiaiset. Jarkko sai valkolakin päähänsä ja lauloimme Gaudeamus Igitur. Siinä hetkessä oli juhlallista ylevyyden tuntua. Meidän tutut abimme olivat nyt ylioppilaita, melkein aikuisia. Py...
31.05.2015 | Kommentteja 0 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
Ensikertalaiset ensilumessa
Viime lauantaina satoi lunta. Illalla, kun musta maa oli peittynyt puhtaanvalkeisiin kinoksiin, ovikello soi. Ovella oli Jarkko, ja hän näytti omituiselta. "Mä ajoin kolarin," hän sanoi. Ensin minut...
18.12.2014 | Kommentteja 0 |
Mansikkapelloilla, ikuisesti
1
2
Sivuosumia
23.4.2024 Vanha tekstini ...
23.04.2024 |
Astelen, katselen...ihmettelen
Rally-tokon rotumestaruud...
22.04.2024 |
Landseer on elämäntapa
Sydän taikamatolla...
14.04.2024 |
Penni kirjoistasi
Suomen maakuva ulkomailla...
11.04.2024 |
Ihmisiä telineillä
Parasta just nyt...
10.04.2024 |
Marian vuodenaikablogi
Elämänleipämurusia...
09.04.2024 |
Murusia Elämän Leivästä
Harmaavalvikki...
08.04.2024 |
Herbaario
kaksikymmentäyksi...
01.04.2024 |
Runoja, futista, politiikkaa päiväkirjatyylillä
Mummo....
29.03.2024 |
Poutaheinä
Käy yrttitarhasta polku...
29.03.2024 |
Janne Kaisanlahden nettipäiväkirja
Muutakin ihmettä kuin blo...
28.03.2024 |
Hataria muistikuvia
Hesari löytää, laatii ja ...
24.03.2024 |
Ihmisiä telineillä
Viimeinen muuttolintu...
23.03.2024 |
Penni kirjoistasi
Psalmi 58...
23.03.2024 |
Harri K.J. Andersson
Asunto myynnissä...
21.03.2024 |
ELÄMÄNMITTAINEN MATKA - eli oman tien kulkijan tunnustuksia